Pyttikselle Pyttikseen

Kaakosta löytyy Suomen itäisin kaksikielinen kunta. Se on piskuinen Pyhtää, Pyttis på svenska.

Kun nyt olen täällä, aloin haluta pyttikselle Pyttikseen! Voisiko Pyttiksestä löytää lounaaksi pyttipannua?
Jos se ei ole mahdollista, miksi se ei ole mahdollista? Eikö Pyttiksen velvollisuus olisi olla tunnettu pyttipannustaan, jopa Suomen parhaasta pyttipannusta ellei suorastaan gourmet-pyttiksestä?

Lähdin ottamaan selvää.

Suomen Pyttis.

Jos olisi ollut viime viikon keskiviikko, tehtävä olisi ollut naurettavan helppo. Silloin Pyhtään Kotileivän lounaslistalla yhtenä vaihtoehtona oli pyttipannu. Tänään ei ollut, eikä keittiöstä kuulemma löytynyt tarvittavia ruoka-aineita.

Entä nyt? Ei kun soittamaan seuraavaksi kahvilaravintola Kafe Finlandiaan, joka sijaitsee uuden E18-moottoritien varressa. Itse asiassa Finlandioita on kaksi samanlaista, tien molemmin puolin, mutta tämä oli vilkkaampi ja pohjoisempi.

Yritystä pyörittävä Marija Molochnaja suhtautui pyttis-tilaukseen joviaalisti, varsinkin kun myyntitiskin toisella puolella ei ollut isoa jonoa. Saisin, mitä tilasin: pyttipannua!

Kun pääsin paikanpäälle, Marija käänteli jo pyttistä.

Marija Molochnaja

Marija kertoi, että heidän lounaslistallaan pyttipannua on jopa pari kertaa viikossa. Mutta että voisiko pyttipannusta tehdä Pyhtään erikoisuuden, sitä Marija ei ole tullut pohtineeksi.
Tai oikein kukaan muukaan.

- Joku on tainnut jossakin nettikeskustelussa ehdottaa, että eikö Pyhtään nimikkoruoka voisi olla pyttipannu? Marija alkoi muistella.

-  Voisihan tämä idea jäädä elämään, katsotaan nyt! Mutta siitä pitäisi tehdä kunnon resepti ja opettaa työntekijät tekemään sitä. Pitäisi katsoa, miten se otetaan vastaan ja ehkä tehdä reseptiin muutoksia. Pysyisikö se hyvänä, ettei kuivuisi? Laitettaisiinko siihen nakkia vai makkaraa, ja jos makkaraa, niin mitä makkaraa, luetteli Marija ja vähän huokaisi monille mahdollisille avoimille kysymyksille.

Niin, elämä on!

Marijan pyttis oli kuitenkin hyvää. Siinä oli perunaa, nakkeja, kananmunaa, sipulia sekä kasvismaustesekoitusta.

Ta-daa: siinä se on!

Jään odottamaan, tuleeko Pyttiksestä Suomen johtava pyttiskunta. Haluan tuomaristoon, jos Pyhtäällä järjestetään pyttiksen SM-kilpailut.

Vatsa täynnä jaksoi lähteä tutkimaan lisää Pyhtäätä. Ensin tie vei Kymijoelle Strukan kanavalle, joka on Suomen ainoa käsikäyttöinen sulku. En alkanut veivata, kun ei ollut paattiakaan. Siellä näytti sangen idylliseltä,

Strukan kanava.

mutta vähän sotaisalta:

Vain miehitetty kelpaa.

Pyhtään paketoi vielä myyntitaidenäyttely Stockfors Art Fair Stockforsin vanhan hiomoalueen halleissa. Töitä oli kaikista Suomen taidekorkeakouluista. Rujoihin halleihin taide sopii hyvin, rankempikin.

Stockforsin vanhan puuhiomon halli.