Lauantaina asiaan tuli korjaus - ainakin yhdeksi kerraksi.
Työpaikan liikuntakeskuksessa on tarjolla monen lajin ohjattuja liikuntatunteja. Zumba on jäänyt kokeilematta ehkä juuri siksi, että siitä tuli yhtäkkiä niin suosittua.
Myönnän, että olin epäluuloinen. Tulisi askelsarjoja! En ole koskaan pitänyt niistä: ensin tuonne, sitten tänne, tap-tap, kolmanteen ja neljänteen, käännös, ja sitten kaikki alusta. Kuka niitä muistaa? Ei liikunnassa pidä joutua ajattelemaan!
Enemmän olen kotonani jossakin bodypumpissa, jossa painojen kanssa ähinä on - hah - yksinkertaista.
Liikuntaa ei pidä ottaa ryppyotsaisesti, ja zumban vetäjä, Tiina, korosti viisaasti kolmea asiaa:
Pitää tuntua.
Pitää hiota.
Pitää olla kivaa.
Ekalla kerralla ei vielä ehtinyt oikein tuntua, hiota kyllä kiitettävästi, ja hauskan asteikolla oli puolikivaa. Itsensä kirjaimellinen ravisuttaminen rennosti niin ylä- kuin alakropasta ei vaan heti hymyssäsuin onnistu ;)
Parasta oli ehdottomasti musiikki, lattari, ja että poni sai kyytiä.
Miksi liikkuminen on usein ajatuksena jotain pakollista? Ryhtymistä, lähtemistä, viitsimistä? Makuuhuoneen nurkassa seisoo kuntopyörä, mutta miksi päätös pyhittää sille joka päivä vaikka vain puoli tuntia on niin vaikea pitää? Tässä kohtaa jään jumiin, koska en osaa vastata kysymykseeni. Miten liikkumisen ajatuksesta saisi lähtökohtaisesti kivemman? Auttakaa!
Luin muuten aamulla lehdestä, että jooga on jyrännyt zumban.
PS: Linkkivinkki. Anna Finelin laskea, jos haluat kytätä jokaista suupalaasi.
Löydät sen tästä:http://www.fineli.fi/foodbasket.php?lang=fi
Itselläni suurin motivaattori on se tosiseikka, että ympärilläni on raihnaisia naiseläjiä, joiden jaksaminen ei riitä kunnolla edes rappujen nousemiseen hengästymättä. Jos ihminen on alle 50 -vuoden ikäisenä siinä jamassa, niin mikä on todellisuus eläkkeelle jäädessä...? Oma keho ja ajatukset kokemuksineen ovat ainoita asioita, jotka seuraavat meitä elämän alusta loppuun.
VastaaPoistaEikä sen liikunnan tarvitse olla ryppyotsaista jyystöä, zumbassa varsinkin itse ainakin nautin juuri musiikista ja siitä, että saa olla osana ryhmää, mutta yksin. Harmi vaan, että meidän paikkakunnalta se loppui.
Hyvin sanottu: "oma keho seuraa meitä loppuun asti". - Eija
PoistaLiikkumisesta tulee hyvä olo ja mieli. Pitää vaan löytää oma tapa liikkua, sellainen, joka on hauskaa tai ainakin mukavaa. Hyvä mieli tulee myös siitä, että tietää tekevänsä itselleen hyvää.
VastaaPoistaPoint taken! Itseään pitää kohdella vain hyvin! -Eija
Poista