Mikä on paikka, jossa pääsee äänten keskelle niin kuin taannoin kokeilemillani dvd-laseilla elokuvan keskelle?
Uuden Musiikkitalon konserttisalissa! Kävin nimittäin siellä, ensimmäistä kertaa. Pitäisi kai sanoa, että vasta nyt.
Pääsin kuuntelemaan viime viikolla valtiopäivien avajaiskonserttia, jossa Helsingin kaupunginorkesterin kattaus oli tämä: Einojuhani Rautavaara Cantus arcticus (konsertto linnuille ja orkesterille), Jean Sibelius Viulukonsertto d-molli (Elina Vähälä, viulu) ja Jean Sibelius Sinfonia nro 3 C-duuri. Kapellimestarina oli kovasti laihtunut Leif Segerstam.
En ole musiikin ammattilainen, joten tämä ei ole konserttiarvio. Sen vain sanon, että upealta kuulosti. Soinnissa oli syvyyttä. Äänet tulivat liki, mutta eivät liian. Instrumentit erotti toisistaan, myös sekuntien täyshiljaisuudet kuuluivat rikkumattomana äänettömyytenä.
Hyvän akustiikan toinen puoli on, että kaikki todella kuuluu. Mikään ääni ei jää, mutta ei myöskään pääse, piiloon! Se tarkoittaa, että pitää osata soittaa.
Haastattelin syksyllä Musiikkitalon äänimestaria Sepi Myllyrinnettä, joka kertoi, että hänestä on hauska istua Musiikkitalon salissa orkesterin takana. Siellä on ihan oma kuulomaailmansa, ja sieltä näkee samalla kapellimestarin ilmeet ja näytöt. Siellä istutaan niin lähellä orkesteria, että melkein näkee lukea, missä kohdin mennään nuoteissa. Niin, jos osaa lukea nuotteja.
Niin totta Sepi puhui. Rivini oli F2, ja paikka mainio, harpun takana. En ole koskaan seurannut kapellimestarin työtä niin läheltä.
Musiikkitaloon on ehdottomasti mentävä pian uudelleen. Pitää kokeilla salin eri istumakohtia. Alakerrassa on kokeiltava myös urkusalia. Syksyn juttukeikalla Myllyrinne ystävällisesti näytti minulle koko talon, ja erityisesti kolahti urkusali. Sieltä löytyy peräti kolmet urut.
Olin niin vaikuttunut urkusalista (vain näkemisen perusteella), että lähetin sähköpostia nyt jo entiselle Musiikkitalon johtajalle Helena Hiilivirralle. Vaadin, että halukkaiden pitäisi voida varata urkusalia häihin, vihkimiseen! Sibelius-Akatemiasta varmasti löytyisi urkuriopiskelijoita kohtuuhinnalla häämenosäestäjiksi. Olen varma, että ihmiset jopa maksaisivat, että saisivat pitää siellä vihkiseremonioita!
Loistava idea, vaikka itse sanon, ja samaa mieltä oli Hiilivirta :)
Täytyy yrittää tyrkyttää sitä vielä uudelle toimitusjohtajalle, kuka lieneekin.
PS. Linkkivinkki. Einojuhani Rautavaaran Cantus arcticuksen voi kuunnella tästä: http://www.youtube.com/watch?v=WS9bOm3XHLE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti