Erinomaisen hyvää vuotta 2012!
Erinomainen tästä on ehdottomasti tulossa jo sen perusteella, mitä menin tekemään viimetöikseni vuoden viimeisenä päivänä.
Enpä olisi uskonut tätä viime vuonna. Ette tekään! Katsokaas nimittäin tätä:
Uuden vuoden uusille lukijoille on alkuun kerrattava (vanhoillekin, ettei totuus unohtuisi), että tämä on blogi, jonka pitäjä tekee erilaisia, jostain syystä tekemättä jääneitä, asioita ensimmäistä kertaa. Enimmäkseen ne ovat kummallisia.
Mutta siis takaisin uudenvuodenaattoon, jota olin ottamassa vastaan Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärven Madesjärvellä (pohojammaaksi Maresjärvellä). Isäntäpari oli ottanut tavakseen pulahtaa syksystä saakka rantasaunastaan saunomisen yhteydessä järveen. Oli avantotossut ja kaikki. Ja tikkaat järvenpohjaan. Ja nyt ilmassa leijuva itsestäänselvyys, että avantoon menevät toki vieraatkin.
Voitte arvata, että ihminen, joka ei ole koskaan käynyt avannossa, saa tällaisesta paineita. Tämä kun vieläpä on usein ihmetellyt lämpimässä suihkussa palellessaan, että miten jotkut menevät avantoon ihan vapaaehtoisesti.
Ymmärsin, että vaihtoehtoja ei ole. Ainakaan pohjalaiselle.
Isäntä oli hakannut järveen reiän, ja lumisella polulla rantaan odotti kutsuvasti kaunis punaisten ja vihreiden lyhtyjen kuja. Ei kun uimapuku löylyjen jälkeen päälle, tossut jalkaan ja menoksi.
Valitsin synnynnäisenä avantoonmenijälahjakkuutena heti oikean taktiikan: tikkailla ei auta alkaa haaveilla ja arpoa, että "voi kun jäistä", ja että "jos en sittenkään menisi". Naisen on tehtävä, mitä naisen on tehtävä. On vaan paineltava yhtä kyytiä askelmalta seuraavalle veteen asti, kyykistyttävä ja noustava vedestä pois. Siinä se.
Paras puoli avannossa oli sen pienuus. Siinä ei mahtunut uimaan.
Tässä epäuskoisille todistetta pöytään:
Mutta tämän jälkeen tuli kiire saunaan:
Illemmalla naapuri ei oikein uskonut, että kokonaista kolme naista olisi käynyt järvessä, koska rantaviivaa ei ollut ollenkaan halkonut huuto ja mekastus.
Miltäkö avanto nyt sitten tuntui?
Ei se tuntunut NIIIIIIII-IIIIIN pahalta eikä niin kylmältä, mitä luulin!
Toinen kerta oli jo helpompi.
Mutta ilman saunaa tuskin pystyisin avantoon menemään.
Jälkeenpäin jalkoja pisteli saunassa, mutta villasukat oli pari tunnin kuluttua riisuttava pois liian lämmittävinä.
Veri kiersi, jyskytti ja kiersi.
PS. Linkkivinkkinä uuden vuoden kunniaksi designpääkaupunkivuoden virtuaalinen lupausbaari:
http://www.lupausbaari.fi/
Kylmä kyyti vahvistaa sanotaan:)
VastaaPoistaHienoa, toi oli rohkeasti tehty! Kokeiilin kerran itsekin Lapissa ja tulihan siitä hyvä fiilis. Sulla on muuten hieno blogi. Hyvää uutta vuotta täältä Pohjanmaalta.t.L
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoista