Tallinnan-joulu

Jostain syystä joulu on tullut tähän mennessä vietettyä aina Suomessa. Miksi? Sitä minäkin ihmettelen. Ehkä ajatus joulusta palmujen katveessa ei vaan ole tuntunut koskaan tarpeeksi hyvältä.

Mutta voi ihminen mennä joulunakin Tallinnaan. Vietin joulun Tallinnassa ensimmäistä kertaa - ja siitä tuli hyvä joulu.




Raatihuone & torikuusi

Tallinnan-jouluun oli varattuna kaksi vuorokautta. Majoitus oli järjestynyt vapaasta  yksityishuoneistosta, mikä on hotellihuonetta kätevämpää: on tilaa liikkua, plus kaupasta voi ostaa aamiaisekseen juuri sitä mitä haluaa. Tämänkertainen uutuus oli granaattiomenatuoremehu, joka oli kyllä liian makeaa.

Aatonaaton illan ruokahuollosta vastasi ravintola Kohvik Moon (Võrgu 3). Paikan hinta-laatusuhde on pysynyt mainiona. Koputan tässä välin kolme kertaa pöytää. Varoitan Moonia koskaan, koskaan luopumasta Uhhaa-kalakeitostaan.

Ja tuli aatto. Joulufiilistä seurueeni kävi aivan aluksi hakemassa torilta, ja siihen Tallinna Keskturg (Lastekodu 12) on hyvä paikka. Vanhan kauppahallin alakerrassa myydään ruokaa, yläkerrassa tekstiilejä. Myös muutama ulkomyyjä kipristeli pakkasessa, esimerkiksi hapankaalimyyjä ja kurkkumyyjä. Ruokaa ei nyt tarvittu, mutta kympillä pääsi mukaan lämmin siniruutuinen flanellipaita.

Sitten kohti Raatihuoneentoria, jonne oli menossa kello 12:ksi moni muukin.
Jos turkulaiset luulevat olevansa ainoita joulurauhan julistajia, he ovat erittäin väärässä.
Tallinnassa oli äänessä kaupungin pormestari Edgar Savisaar. Joulurauhaa on julistettu Raatihuoneentorilla 360 vuotta.

Tallinnan pormestari Edgar Savisaar & joulurauha

Kun julistuksen päätteeksi Raatihuoneen sisällä soittanut orkesteri säesti vielä Viron kansallislaulun, Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, siihen oli helppo yhtyä Maamme-laulun sanoin.
Eikä meitä, suomeksi laulajia, ollut ihan vähän.
Savisaar heilautti kättään ikkuna-aukosta lähtiessään kuten julkkiksilla on tapana.
Myös joulupukki vieraili torilla. Pukki ei tullut reellä vaan soivalla pakettiautolla.

Tallinnan-pukki

Pakkasta oli aattona "vain" noin 12 astetta, mutta lisänä tuli holtiton viima.
Aatto vaati lisää ohjelmaa, ja sitähän oli runsaasti.
Tämä seurue katsasti PiparkoogiMaanian piparkakkunäyttelyn. Se oli aivan huikea ja on avoinna 8. tammikuuta asti (paitsi uudenvuodenpäivänä) Tallinna Disaini- ja Arhitektuurigaleriissa (Pärnu mnt 6). Jo vuodesta 2006 toistuneen näyttelyn tämänkertainen teema oli olympialaiset. Tässä pari makupalaa siitä, mitä urheilullista piparkakkutaikinasta voi tehdä:

Uimarit

Kuviokelluntaa

Miskaaaaa.....!

Halusimme toki aattomusiikkia.Tallinnan keskustassa on monta kirkkoa, ja jouluaaton iltapäivästä, noin kello 15:stä, lähtien erilaisia joulumusiikkikonsertteja ja musiikillisia hartauksia olisi löytynyt  tunnin välein. Aattoiltapäivän ohjelmista oli jopa vaikea valita. Tästä muuten Helsinki saisi ottaa oppia.
Valintamme oli Pühavaimun kirkko, jossa soitti Ooperkvartett. Vivaldista lähtien.

Jouluaaton päivällisen jätimme ravintola Mekkin (Suur-Karja 17/19) käsiin. Ruuat (haudutettu vasikanposki, maa-artisokkakeitto, siika, haudutettu vasikanliha, juustotarjotin) olivat "ihan hyviä", mutta eivät ehkä jättäneet sydämeen jälkeä. Palvelu oli erittäin huomaavaista.

Paluumatkalla kaupungin halki pääsi sopivasti viimaa karkuun Solariksen ostoskeskukseeen. Se oli auki aattona vielä ilta-19:ään asti! Takuulla ensimmäistä kertaa myös shoppailin joulupäivänä, Stockmannilla. Erittäin sopivasti ennen satamaan lähtöä. Ei tuntunut edes syntiseltä, tosin ei joulupäivältäkään.

Tapaninpäivänä kotona Helsingissä oli sitten sen mätipurkin vuoro.

PS. Videovinkki: Kun Edgar Savisaar joulurauhan julisti: https://www.facebook.com/photo.php?v=460066200716182